Vanhempia pommitetaan nykyään käsittämättömän monelta suunnalta asiantuntijoiden neuvoilla, hyvillä vinkeillä ja enemmän tai vähemmän ammatillisesti perustelluilla väittämillä ja oppailla lasten kehityksen varmistamiseksi. Tämän blogikirjoituksen painopiste on muualla. Nimittäin lajitella kaikki saamasi neuvot ja mielipiteet siitä, milloin lapsesi pitäisi pystyä tekemään sitä ja tätä, ja kuinka teidän pitäisi harrastaa enemmän jousiampumista tai tehdä 100 kuperkeikkaa päivässä harjoitellaksenne kykyä puhua selkeästi tai onnistua jättämään vaippa pois.
Pyysimme toimintaterapeutti Ann Heleneä pistämään aivojen kehitykseen liittyvät monet väittämät poikki ja pinoon, ja kertomaan meille:
- Miten nykyään tiedämme, että aivot kehittyvät koko elämän ajan
- Että koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia uusia taitoja
- Miten kieli ja motoriset taidot liittyvät toisiinsa
- Mitä ’leijonanloikka’ ja ’plastinen’ tarkoittavat
Kuka on Ann Helene?
Ann Helene Kristensen on Leluakatemian asiantuntijapaneelin uusin jäsen, ja olemme erittäin iloisia saadessamme hänet mukaan tiimiimme.
"Olen toimintaterapeutti ja erikoistunut normaalikehityksen mukaisiin lapsiin. Työskentelen päivittäin lasten ja heidän läheistensä kanssa luodakseni heille parhaan mahdollisen arjen. Pidän lasten sensomotoriseen kehitykseen keskittyvää baby-steps.dk -sivustoa Kööpenhaminassa, jonka kautta autan vanhempia tarjoamaan lapsillensa parhaat olosuhteet terveelle kehitykselle."
Aivot kehittyvät koko elämän
Sinulle on luultavasti kerrottu neuvolassa, että sinun tulee harjoitella ristiliikkeitä vauvasi kanssa päivän aikana. Tai ehkä olet lukenut Instagramista, että jos lapsesi ryömii toispuoleisesti, tapahtuu kaikenlaisia onnettomuuksia. Ehkä hyvää tarkoittava ystäväsi on kertonut sinulle, että hänen lapsensa osaa aakkoset takaperin.
Stressaannutko ehkä vähän lapsesi puolesta kaikista virstanpylväistä ja siitä, mitä hänen on opittava ja osattava?
"Suoraan sanoen, ymmärrän sinua. Kaikki vanhemmat haluavat tehdä parhaansa, ja monet kokevat epävarmuutta omista taidoistaan.
Kun tunnen vanhempien stressitasojen nousevan pitämässäni vauvojen sensomotoriikkaryhmässä, sanon heille aina:
Ota rauhallisesti. Aivot eivät koskaan menetä kehityspotentiaaliaan. Ne ovat kuin muovailuvahaa, joita ympäristön stimulaatio tulee jatkuvasti muokkaamaan.
Ympäristö jättää jälkiä aivoihimme kuin painaumia muovailuvahaan, ja mitä enemmän jälkiä, sen parempi."
Ammattikielellä sanomme: Aivot ovat plastiset.
Nykyään tiedetään, että aivot voivat kehittyä läpi elämän, mutta aina ei ole ollut näin. Monet ovat kuulleet, että 25-vuotiaana emme voi enää muuttaa aivojen massaa. Se on väärin, ja tiedämme sen tänään. Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia uusia taitoja.
Uusi tieto aivoista osoittaa suurempaa yhteyttä
Kun Leluakatemia aloitti vuonna 2005, oli todella uraauurtava tieto, että kehon avulla pystyi stimuloimaan lasten kykyä oppia uutta. Oli silmiä avaavaa, että pallon heitto- ja kiinniottoharjoitukset saattoivat parantaa lapsen keskittymistä opetuksen seuraamiseksi taululta.
Vaikka nykyään on täysin loogista, että kyse on kyvystä arvioida etäisyyttä ja lähentää ja loitontaa katsetta sekä pallon että taulun kohdalla, ei asioiden yhteyttä oltu huomioitu vielä silloin. Kaksi täysin eri asiaa, joilla ei ollut mitään tekemistä keskenään opetustilanteessa. Nyt ei ole enää niin.
Mutta miten ne liittyvät toisiinsa? Mitä aivojen kehityksestä on saatu selville sitten vuoden 2005, jolloin Leluakatemia käynnisti hankkeen lelujen myymisestä, jotka vahvistavat lasten älykkyyttä?
Ristiliikkeet harjoittavat oikean ja vasemman aivopuoliskon välistä vuorovaikutusta
Kun taaperosi ryömii, täytyy oikean käden ja vasemman polven sovittaa liikkeensä yhteen, jotta hänen vartalonsa ei kallistu. Näin lapsesi harjoittelee ristikoordinaatiota, joka ylittää hänen kehoaan pitkin pystysuoraan kulkevan keskilinjan, ja nämä poikkiliikkeet saavat aivojen kaksi puoliskoa puhumaan toisilleen.
Aivot on jaettu kahteen hemisfääriin, puoliskoon. Oikean ja vasemman aivopuoliskon välinen vuorovaikutus varmistaa kykymme kuvitella jokin toiminta ja toteuttaa se käytännössä.
Aivojen eri toimintojen välisiä yhteyksiä on tärkeää kehittää, sillä muisti, kyky kävellä taaksepäin, soittaa trumpettia ja ratkaista laskutehtäviä liittyvät toisiinsa paljon monimutkaisemmalla tavalla kuin aiemmin luulimme.
Suorittaaksemme toiminnan tai aktiviteetin meidän on ensin kuviteltava, kuinka käytämme kehoa ja suunniteltava sitten motoristen toimien järjestys. Sitten meidän on suoritettava ne ja reagoitava suorituksen aikana saamiimme ärsykkeisiin.
Joten ristikoordinaatiota ON tärkeää harjoitella aivopuoliskojen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Siksi ryömimistä korostetaan usein tärkeänä virstanpylväänä vauvoille. Voit myös lukea Leluakatemian ristikoordinaatiota käsittelevän blogikirjoituksen täältä.
"Lasten välillä on suuria eroja siinä, milloin he alkavat ryömiä tai oppivat kääntymään ympäri.
Ja se on täysin ok.
Normaalialue on laaja, ja suurin osa lapsista oppii ristikoordinaation, kun he ovat siihen valmiita.
Paras neuvoni on jatkaa leikkimistä ja ottaa rauhallisesti."
Mikä on leijonanloikka?
Leijonanloikat ovat hyppyjä kehitysvaiheesta toiseen, joita tapahtuu pienten lasten aivoissa. Vasta kun yhden vaiheen kompetenssit on saavutettu, hyppää kehitys seuraavaan vaiheeseen.
Alussa on paineita oppia uutta, mutta rauhallisuus karttuu vähitellen uusien taitojen myötä. Se on superälykäs asetus, joka varmistaa, ettei pieni lapsi jatkuvasti ylikuormitu uusien opeteltavien asioiden vuoksi.
Leijonanloikat loppuvat jossain vaiheessa, mutta aivot ovat fantastisen muuntautumiskykyiset ja kehittyvät koko elämän ajan. Koko elämämme saamme aisteiltamme tietoa, joka ruokkii aivoja, luo rutiineja ja avaa uusia mahdollisuuksia. Toisin sanoen aikaa on riittävästi.
Kieli ja motoriset taidot - Voiko kieltä harjoitella palloa pelaamalla?
Yleisesti ottaen oikea aivopuolisko huolehtii kyvystämme tarttua käsillä, kun taas vasen puoli huolehtii kyvystämme käsittää. Lause, joka toimii todella hyvin Instagram-postauksessa. Se on tietysti yksinkertaistusta, mutta Ann Helene selventää:
Lapsesi ensimmäisenä vuonna oikea aivopuolisko on aktiivisin, jolloin lapsesi kehittää reagointikykyään ja kykyään käyttää kehoaan sekä ymmärtää kehon antamia viestejä.
Myöhemmin alamme sitten käsittämään maailmaa vasemmalla aivopuoliskolla. Tämä tapahtuu usein kielen kehityksen kautta. Kielen mukana tulee kykymme ymmärtää maailmaa, sekä yhdistää tunteita, aistimuksia ja käsitteitä kokemaamme maailmaan.
Aivojen kaksi puoliskoa tekevät jatkuvasti yhteistyötä, kun tutkimme ympäristöämme ja koemme, toimimme, reagoimme ja olemme olemassa. Saamme kaiken uuden tiedon ympäristöstämme edelleen aistiemme kautta, jotka aivot prosessoivat sanoiksi, ilmaisuiksi ja reaktioiksi, samalla kun aivot muovailuvahan tapaan muuntuvat saamiensa vaikutelmien ja omien reagointitapojensa mukaan.
Yksi asia on, että oikea ja vasen aivopuolisko ovat yhteydessä toisiinsa, ja jo tästä syystä on hyvä harjoitella sekä puhumista että pallon pelaamista. Sitä, että yhteys on niin suora, että toisen puolikkaan vahvistaminen vahvistaa toista, kutsutaan kausaalisuudeksi, eli syy-seuraussuhteeksi.
Kun lapsi alkaa hallita kehonsa liikkeitä, vapautuu tilaa kielen oppimiselle. Se saattaa siksi vaikuttaa siltä, että puissa kiipeily edesauttaa puhumaan oppimista, mutta näiden asioiden välillä ei ole kausaalista yhteyttä. Tällaista yhteyttä kutsutaan korrelaatioksi, vastaavuussuhteeksi.
Parasta mitä voit tehdä lapsesi puolesta on sekoittaa eri aktiviteetteja keskenään niin paljon kuin mahdollista. Laulakaa, lukekaa, hyppikää, rakentakaa majoja, piirtäkää ja olkaa sotkuisia yhdessä. Leikkikää yksin, yhdessä muiden kanssa, ulkona, sisällä…kokeilkaa eri asioita! Leluakatemiasta löydät leluja kaikkiin aktiviteetteihin.
Aivot rakastavat rutiineja
Aivot rakastavat tapoja ja rutiineja. Tämä saa sen muodostamaan "ajoväyliä". Tämä kielikuva tarkoittaa, että aivot ovat löytäneet käytännöllisen tavan ratkaista haasteen tai niille on muodostunut ruutini tietyistä toiminnoista suoriutumiseen, jotta se sujuu vaivattomammin jatkossa. Aivot etsivät jatkuvasti tällaisia tapoja ja rutiineja, koska ne vapauttavat aivojen kapasiteettia ratkaista uusia haasteita ja käsitellä uusia aistimuksia.
Jo siitä lähtien kun vauvat ovat hyvin pieniä, muodostavat he ensimmäiset kokemuksensa ympäristöstään saamiensa tietojen perusteella. Kykymme tehdä tahdonalaisia liikkeitä tai toimintoja kehittyy noin 3–4 kuukauden iässä, kun lapsesi kurkottaa aktiivisesti jotakin esinettä kohti tai laittaa kätensä tietoisesti suuhun. Se on ensimmäisiä tahdonalaisia liikkeitämme lapsuudessa. Joka kerta kun käsi tuodaan suulle, tapahtuu se varmemmin. Ajoväylä on luotu.
Kehon ja aivojen sensomotorinen kehitys
Aistien ja motoriikan kehitystä ei ole aina nähty yhtenä ja samana asiana. Näitä kahta pidettiin erillisinä järjestelminä. Sanottiin, että voit harjoittaa toista ja siten vaikuttaa toiseen.
Tänään puhumme sensomotorisesta kehityksestä kokonaisuutena. Tämä siksi, että kaikki motoriset liikkeet tehdään vasteena siihen, mitä aistimuksia saamme. Aistit vahvistavat motorisia taitoja ja motoriikka tuottaa aistimuksia.
Kaikki aistihavainnot edistävät lapsesi aivojen kehitystä. Aistimukset lähetetään impulssina aivoille prosessoitaviksi. Mutta impulssit ovat myös aivojen ravintoa, sillä ne tuovat mukanaan rasvamolekyylejä, jotka ruokkivat aivoja ja pitävät ne terveinä ja vahvoina.
Plastiset aivot muuttuvat koko elämän ajan. Tämä tarkoittaa, että koko elämämme ajan voimme oppia uusia taitoja, muodostaa aivoihin uusia väyliä, joita pitkin aistihavainnot ja reaktiot voivat "kulkea" ja siten kehittää meitä. Se tarkoittaa myös sitä, että meillä ei ole mitään tekosyytä olla pitämättä ”aistilaitteistoamme” kunnossa. Aikuisena on edelleen tärkeää haastaa ensisijaisia aistejamme, jotta voimme säilyttää jo lapsuudessa luodun hyvän perustan.
Oletko edelleen hieman stressaantunut kaikista virstanpylväistä ja leijonanloikista? Neuvomme on, ettet ole liian suorituskeskeinen vaan tarkkailet, mistä lapsesi pitää.
Jatkakaa leikkimistä. Ehditte kyllä oppia kaiken.
Kiitos, kun luit tänne saakka.
