Lapsesi ensisijaiset aistit ovat tärkeitä, ja jäävät joskus vaille huomiota
"Lapsen motorinen kehitys on ratkaisevan tärkeää koko hänen henkilökohtaisen kehityksensä kannalta"
- Keld Fredens, aivotutkija.
Tiesitkö, että:
- sensomotoriikka tarkoittaa lapsesi kaikkien aistien välillä tapahtuvaa yhteistyötä?
- ensisijaiset aistimme ovat sensomotoriikkamme perusta?
- jos ensisijaiset aistit ovat alistimuloituja, voi se johtaa tyytymättömyyteen, kehon levottomuuteen ja huonoon itsetuntoon?
Tästä blogitekstistä voit lukea lisää aistien stimuloimisesta sensomotorisesta näkökulmasta, kun esittelemme neljä sensomotorisiin taitoihin liittyvää leikkiopastamme, sekä hauskoja tapoja ensisijaisten aistien vahvistamiseen.
Mitä on sensomotoriikka?
Lyhyesti selitettynä sensomotoriikka on lapsesi ensisijaisten aistien yhteispeliä.
Ja mitkä olivatkaan niitä ensisijaisia aisteja, saatat miettiä?
Olet kenties tottunut yhdistämään käsitteen aisteista ensisijaisesti näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistiin. Ymmärrettävää, mutta näihin viiteen aistiin sisältyy vain yksi lapsesi ensisijaisista aisteista (tunto).
Kaksi muuta ensisijaista aistia ovat tasapainoaisti ja lihas- ja nivelaisti (liike). Näistä aisteista kuulee puhuttavan vähemmän. Mutta itse asiassa ne ovat yhdessä tuntoaistin (tunnetaan myös kosketusaistina) kanssa erittäin tärkeitä kaikelle kehitykselle, liikkumiselle ja sensomotoriikalle.
Aistien, aivojen ja kehon yhteistyö perustuu ensisijaiseen aistijärjestelmään, joka koostuu siis kolmesta ensisijaisesta aistista:
- Tasapainoaisti
- Lihas- ja nivelaisti / proprioseptiivinen aisti / kinesteettinen aisti
- Tuntoaisti / kosketusaisti
Kun aistien vuorovaikutus ei toimi, aivot hämmentyvät. Se aiheuttaa oireita, kuten levottomuutta, kömpelyyttä, ahdistusta, tasapainon puutetta ja puhevaikeuksia, jotka voivat johtaa huonoon itsetuntoon.
Leikkiopas: Vahvista sensomotoriikkaa leikkien
Haluaisitko auttaa lastasi voimaan paremmin arjessa?
Olemme laatineet neljä Leikkiopasta, johon kokosimme parhaat vinkit lapsesi ensisijaisen aistijärjestelmän vahvistamiseen, aistien yhteispelin tukemiseen, levottomuuden vähentämiseen ja itsetunnon parantamiseen leikin avulla.
Leikit ovat helppoja ja hauskoja, ja niiden suorittamiseen löydät erinomaisia tuotteita Leluakatemia.fi-verkkokaupasta, ja voit käyttää myös kotoa löytyviä tavaroita. Ehkä sensomotoriset leikit ovat teille tuttuja jo entuudestaan.
- Leikkiopas #1 käsittelee tasapainoaistin harjoittamista
- Leikkiopas #2 käsittelee lihas- ja nivelaistia
- Leikkiopas #3 käsittelee tuntoaistin (kosketusaistin) stimulointia
- Leikkiopas #4 sisältää vinkkejä hienomotoristen taitojen ja karkeamotoristen taitojen harjoittamiseen
Toivomme, että nämä Leluakatemian neljä Leikkiopasta antavat sinulle:
– Uudenlaisen ymmärryksen lapsesi aisteista ja sensomotorisista ominaisuuksista
– Vaihtoehtoisia näkökulmia tavanomaiseen ajattelutapaasi lapsesi päivittäiseen hyvinvointiin liittyen
– Ratkaisuja sensomotorisiin haasteisiin
– Vinkkejä siihen, miten harjoittaa lapsen oppimiskyvyn ja itsetunnon kannalta ratkaisevan tärkeitä ensisijaisia aisteja
Pitääkö lapsen sensomotoriikkaa harjoittaa?
Monien lasten kohdalla ensisijaisten aistien harjoittaminen etenee täysin itsestään, kun he oppivat kohottamaan päätään, ryömimään, kiipeämään, hytkymään, pyörimään ja hyppimään, sekä monin muin tavoin tutkimaan ja haastamaan kehonsa rajoja.
Mutta pitääkö lapsen aisteja stimuloida vieläkin enemmän?
Todennäköisesti. Päiviin mahtuu nimittäin paljon paikoillaan oloa, joissa lasten sensomotoriikka ei luonnollisesti joudu käyttöön. Siksi on hyvä idea, että me aikuiset järjestämme sensomotoriikkaa kehittäviä leikkihetkiä, joissa keskitytään ensisijaisiin aisteihin.
Yhdistämme aistit usein fyysisiin kykyihin, kuten näkemiseen, ryömimiseen, kiipeilyyn, kuulemiseen. Jos lapsesi ei viihdy sosiaalisissa tilanteissa, tai hän pelästyy tai suuttuu helposti, emme yleensä ensimmäisenä ajattele, että kyseessä olisi aisteihin liittyvä haaste.
Lapsi, joka ei pysty istumaan paikallaan, kieltäytyy osallistumasta esim. fyysiseen ryhmätoimintaan tai kaataa aina maitoa yli, olisi monen aikuisen kuvaamana "huonosti käyttäytyvä", "kömpelö" tai "hankala". Mutta asialla voi sen sijaan olla jotain tekemistä sensomotorisen kehityksen kanssa.
Itse asiassa ensisijaiset aistit nimenomaan liittyvät olennaisesti hyvinvointiimme, sekä sosiaalisesti, henkisesti että fyysisesti. Kolmen ensisijaisen aistin on toimittava ja kyettävä yhteistyöhön, jotta me ihmiset opimme toimimaan maailmassa ja opimme uusia asioita. Joten vaikka lapsesi olisi pikajuoksun maailmanmestari ja rakastaisi liikuntaa, hänen sensomotoriikkaansa kannattaa silti ehkä kiinnittää huomiota.
“Sensomotorisista vaikeuksista kärsivät lapset tulevat usein väärinymmärretyiksi. He saavat osakseen nuhteita ja vinoilua aikuisilta.”
- Lasten toimintaterapeutti Connie Nielsen kirjassa “Sensomotoriset taidot ja vuorovaikutus”, 2016.
Sensomotoriset taidot – Mieti seuraavia kysymyksiä, jotka saattavat kertoa ensisijaisen aistijärjestelmän haasteista:
- Pettääkö lapsesi itsehillintä tilanteissa, joihin on kokoontunut paljon ihmisiä kerralla?
- Onko hänen vaikea istua tai seisoa paikallaan?
- Onko keskittyminen vaikeaa?
- Huimaako lastasi usein, tai kieltäytyykö hän esimerkiksi leikistä, jossa pitää pyöriä?
- Töniikö lapsesi muita lapsia, tai onko hän raju tai kontrolloiva leikkiessään?
- Onko lapsellasi oppimisvaikeuksia tai lisääntynyttä herkkyyttä?
Mitä tekemistä näillä on sensomotoristen ongelmien kanssa?
PALJON! Monilla lapsilla on vaikeuksia aivojen ja kehon välisen aistien vuorovaikutuksen toimivuudessa. Sille on hieno sanakin: Sensorinen integraatio.
Jos tunnistat joitain näistä haasteista oman lapsesi kohdalla, voi Leikkioppaamme leikeistä olla teille apua.
Aistiärsykkeiden puute tai ylitarjonta saa aivot paiskimaan ylitöitä
Aivot suoriutuvat tehtävästään koordinoida kaikkia kehon toimintoja vain, jos ne saavat oikeita ja ymmärrettäviä viestejä kaikilta seitsemältä aistilta. Ja sopivassa määrin.
Jos yksi tai useampi aisti on ali- tai ylistimuloitu, on vaikutus sama kuin sähköjohto olisi puristuksissa jostain kohtaa. Yleinen signaali häiriintyy ja aivojen on työskenneltävä vielä kovemmin saadakseen jäljellä olevista signaaleista selvää.
Tuloksena on ylitöitä tekevät aivot ja lapsi, joka ei voi hyvin. Kaikki tämä näkyy lapsesi kehossa. Hormonien lisääntynyt erittyminen on aivoissa aktivoituneen hälytystilan seurausta, ja lapsesi reagoi ymmärrettävästi hormonipommituksen aiheuttamaan myllerrykseen tulemalla surulliseksi, vihaiseksi, hysteeriseksi, ahdistuneeksi tai täysin toimintakyvyttömäksi.
Kun aivot eivät ymmärrä mitä kehossa tapahtuu, ne sanovat "STOP, TÄMÄ EI TUNNU HYVÄLTÄ". Se on terve reaktio lapsessa tai hänen ympäristössään esiintyvään epätasapainoon.
Tyypillinen oire ali- tai ylistimuloidusta lihas- ja nivelaistista on kehon levottomuus. Monet lapset kokevat sitä, ja varsinkin nukkumaan mennessä se voi aiheuttaa eripuraa. Lue blogikirjoituksemme koskien motorista levottomuutta iltaisin.
Sensomotoriset taidot - Leiki ensisijaisilla aisteilla
Onneksi ensijaisten aistien stimulointi leikin avulla on helppoa ja hauskaa. Unohdamme taidon vain helposti kiireidemme keskellä. Leluakatemia haluaa auttaa sinua taas leikin pariin lapsesi kanssa, ja ensisijaisia aisteja käsittelevän Leikkiopas-sarjamme avulla pääset alkuun helposti.
Ja muistathan: Jos lapsesi välillä suuttuu, on villi, ujo tai vaikuttaa siltä, että hänen on vaikea keskittyä, on se täysin normaalia, eikä kyse ole yli- tai alistimuloiduista ensisijaisesta aistijärjestelmästä.
Lue ensimmäinen Leikkiopas #1, jossa on vinkkejä tasapainoaistin stimuloimiseen, (kutsutaan myös vestibulaariseksi aistijärjestelmäksi).
Tai siirry johonkin muista Leikkioppaista:
- Leikkiopas #2 lihas- ja nivelaistille (liike
- Leikkiopas #3: tuntoaistille (kosketus)
- Leikkiopas #4 hieno- ja karkeamotoristen taitojen harjoitteluun
