Pääsiäisperinteiden jäljillä – Lue hauskat faktat pääsiäispupusta

Tarinat, jotka usein periytyvät vanhemmilta lapsille, muuttuvat paljon ajan myötä. Usein ei ole täyttä varmuutta siitä, mistä tarina todella sai alkunsa. Tiedät vain, että sitä on toistettu vuodesta toiseen, ja jotenkin tuntuu oikealta, turvalliselta ja tutulta pitää kiinni perinteistä.

Pääsiäispupun tarina on yksi niistä, joilla ei ole kirjoittajaa. Se on matkustanut ympäri maailmaa vuosisatoja juontaen juurensa kivikaudelle, ja kuten kaikki muutkin perinteiset tarinat, se muuttuu sen mukaan, missä, milloin ja kuka sen kertoo.

Aivan kuten tarina joulupukista, ihmisen alkuperästä ja Halloweenista, pääsiäispupulla on paikkansa tosiasian ja fiktion välissä. Näin on monesti parhaimpien tarinoiden kohdalla, ja niin kauan kuin ne edistävät sosiaalista identiteettiämme erityiseen ryhmään kuuluvina ihmisinä, jatkamme niiden kertomista. Tarinat toimivat tapana luoda merkitystä.

Tässä pääsiäispupun tarina on melko hauska ja äärimmäinen esimerkki siitä, sillä suklaamunia munivan villin ja kesyttämättömän eläimen ymmärtäminen vaatii vähän enemmän pohdiskelua.

Jos uteliaisuutesi heräsi tai lapsesi kyselee, mistä pääsiäispupu tulee, voit lukea tästä postauksesta mm.:

• pääsiäispupun tarinan

• miksi juuri jänis on pääsiäisen symboli

Voit myös siirtyä jutun loppuun ja lukea erittäin lyhyen selityksen.

Suurimmassa osassa Pohjois-Eurooppaa pääsiäispupu on suloinen pupu, joka piilottaa suklaamunat tai koristellut pahvimunat, joiden sisällä on ehkä karkkia. Se tapahtuu tarinan mukaan yöllä. Seuraavana päivänä lapset etsivät piilotettuja munia, joka on osa pääsiäisperinnettä. Tarina ei tästä ole juuri muuksi muuttunut aikojen saatossa.

Se kuulostaa vähän pöhköltä, kun sen näkee kirjoitettuna. Yritäpä selittää tuo perinne vaikka marsilaiselle. Siinä ei ole paljon järkeä, jos perinnettä ei tunne ennestään.

Nykyään hyvin harvat ihmiset tietävät todellisen selityksen sille, miksi pääsiäisen symboleina ovat juuri jänis ja munat.

Saat selityksen täältä.

Kauan sitten Pohjois-Euroopassa vaikuttivat useat eri uskonnot samaan aikaan. Ihmisten keskuudessa kiersi vanhoja tarinoita, jotka kumpusivat sekä luonnon taikuudesta, paikallisista jumalista että uudemmasta kristinuskosta katolilaisuuden ja protestantismin muodossa. Suurin osa nykyaikaisista kertomuksistamme on fantastinen ja luova yhdistelmä kaikkia tämäntyyppisiä uskontoja.

Kuten nykyäänkin sekoitamme luonnollisesti selityksiä kirjoista ja koulussa oppimistamme asioista sekä vanhemmilta kuulemistamme sekä itse kokemistamme asioista, yhdistyvät myös pääsiäispupun tarinassa monet ajat ja paikat hauskalla tavalla.

Jänis oli hedelmällisyyden symboli, joka juontaa juurensa esikristilliseen aikaan.
Olipa kerran germaanista alkuperää oleva hedelmällisyyden jumalatar nimeltä Eostre. Germaanisia kieliä puhuttiin suuressa osassa Eurooppaa, ja näistä pohjautuvat nykymuodossaan esimerkiksi sekä saksan, englannin että ruotsin kielet yhdessä monien muiden kielten kanssa - ne kaikki ovat sekoitus toisiaan.
Jotkut uskovat, että Eostrella oli jänis lemmikkinä. Eostre on myös pääsiäisen englanninkielisen nimen, Easter, takana. Eostrella on luultavasti yhteys myös naispuolisen hedelmällisyydestä kertovan sukupuolihormonin, estrogeenin, nimeen.

Jänis oli myös pyhä eläin muinaisessa Kreikassa, missä rakkauden jumalatar Afrodite piti jänistä lemmikkinä. Ja jopa Julius Caesar tiesi noin vuonna 51 eaa., että britit eivät koskaan syöneet jäniksiä, koska ne olivat pyhiä. Jäniksen pyhiä hautoja on löydetty myös kivikaudelta, jonne ne haudattiin ihmisten kanssa. Jäniksellä on siis tuhansien vuosien historia hedelmällisyyden ja lisääntymisen symbolina. Voit lukea aiheesta lisää täältä.

Ja pääsiäispyhien aikaan juuri hedelmällisyys ja uudestisyntyminen ovat ajankohtaisia. Keväällä, kun asiat aina heräävät henkiin, itävät ja kasvavat, juhlimme luonnon hedelmällisyyttä.

Jänis voi tulla uudestaan raskaaksi, kun se on raskaana. Aika hullua, mutta totta. Se voi hedelmöittyä, kun kohdussa on vielä pentue.

Ennen vanhaan uskottiin, että jänis oli kaksisukupuolinen, ja pystyi hedelmöittämään itsensä. Jäniksiä pidettiin tuholaisina, jotka söivät pelloilta sadon. Niiden pehmeää nahkaa käytettiin myös vaatteissa.

Kuitenkin myös täällä pohjoisilla leveysasteilla tuli jäniksestä hedelmällisyyden symboli kenties juuri kaksoispentueidensa vuoksi, ja jäniksen paikka tarinoissamme sitoutui eri jumaliin eri aikoina.

Eläimet ovat usein symboleja kaikelle mahdolliselle. Lepakot, rotat, kissat, aasit, kukot – niissä kaikissa on erilaisia, inhimillisiä ominaisuuksia, kun ajattelee tarkemmin.

Jänis on myös yöeläin, ja tämä käy järkeen, kun otetaan huomioon, että se piilottaa pääsiäismunat pimeässä, lapsilta piilossa.

Ehkä logiikka ja biologia kannattaa kuitenkin siirtää syrjään pääsiäispupun ja pääsiäismunien arvoitusta miettiessä.

Myös Yhdysvalloissa puhutaan Easter Bunnysta, pääsiäispupusta. Pupu tarkoittaa kesyä lemmikkikania, ei luonnossa elävää jänistä. Mutta tarina on silti sama. Se on söpö, hyppivä eläin, jolla on pitkät korvat ja pehmeä turkki, ja joka kätkee munat lasten löydettäväksi. Jäniksestä tuli pupu, kun se saapui saksalaisten maahanmuuttajien mukana Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Ehkä siellä vain on enemmän pupuja?

Englannissa sitä kutsutaan pääsiäisjänikseksi, mutta kuten Halloweeninkin kohdalla, amerikkalainen pääsiäisperinne on lopulta saavuttanut myös Englannin, jossa pääsiäispupu on alkanut viedä elintilaa jänikseltä.

Jänis oli siis hedelmällisyyden symboli jo kivikaudella. Mutta miksi juuri jänis?

Jumalatar Eostren (hän, jolla oli jänis lemmikkinä) juhla oli kevätpäiväntasaus, joka edelleen määrittää, mihin nykyaikainen pääsiäisemme kalenterissa osuu. Kevätpäiväntasaus on päivä, jolloin kesäkausi virallisesti alkaa, ja liittyy Auringon asemaan suhteessa Maahan.

Germaanisten kielien ajalta periytyvä pääsiäisen nimi ei siis ole kristillistä alkuperää, vaan se tulee esikristillisistä uskomuksista. Kristinuskon mukaan Jeesus saapui Jerusalemiin pääsiäisenä, ja nousi myöhemmin kuolleista. Pääsiäistä juhlittiin kuitenkin jo tätä ennen. Sekavaa, mutta niin se on perinteiden kanssa.

Kerrataan vielä pääsiäisen historiasta tähän mennessä kertomamme asiat:

• Jänis on hedelmällisyyden symboli, koska se voi tulla raskaaksi kahdesti samaan aikaan ja saada paljon poikasia
• Pääsiäinen on ikivanha hedelmällisyyttä ja keväällä heräävän luonnon uudestisyntymistä juhlistava juhla.

Meillä on selvittämättä vielä pääsiäismunien arvoitus: miksi ihmeessä pääsiäispupu munii pääsiäismunia?

Lapsesi luultavasti osaa päätellä itsekin, ettei ole olemassa eläimiä, jotka munivat suklaamunia tai pahvimunia, mutta hän saattaisi silti pitää lisäselitystä jännittävänä.

Pääsiäismunat liittyvät pääsiäisen perinteisiin myös puhtaan historiallisesti.

Me ihmiset olemme koristelleet munia keväisin tuhansia vuosia. Niin teemme edelleenkin, ja Leluakatemiasta löydät paljon ihania luovia välineitä ja materiaaleja pääsiäisen viettoon ja pääsiäismunien koristeluun täältä.

On löydetty todisteita siitä, että ihmiset ovat syöneet ja uhranneet munia osana kevätpäiväntasauksen hedelmällisyysrituaaleja tuhansien vuosien ajan. Eläimet munivat keväällä, joten munia on kaiketi ollut runsaasti. Se oli erityisen tärkeää köyhille ihmisille, joille ravinteikkaat ja rasvapitoiset kananmunat olivat tärkeä osa ravintoa. Silloin kananmunia löytyi luonnosta keväisin, joten munien etsiminen oli hyvin yleistä. Ja kevätpäiväntasauksen juhlallisuuksiin munat olivat loistava ruoka.

1600-luvulla eräs munkki kuvaili, että kristittyjen juhlapöydät suorastaan notkuivat pääsiäismunia ja munaruokia pääsiäisenä.
Katolilaiset eivät saaneet syödä munia paaston aikana, joka on laskiaistiistain ja pääsiäisen välinen aika. Heillä oli siis luultavasti paljon munia säästössä, kun pääsiäinen vihdoin koitti. Protestantit taas eivät paastonneet, mutta jotkut uskovat, että heidän täytyi vain keksiä mytologinen selitys sille, että he myös halusivat syödä pääsiäismunia.

Nyt aletaan olla asiassa.

Se, että pääsiäispupu munii pääsiäismunat ja piilottaa ne, on tiettävästi vanha saksalainen perinne. Tiedetään, että jo noin 1600-luvulla pääsiäispupu toi saksalaisille lapsille pääsiäismunia , jotka heidän piti mennä ulos etsimään. Perinteen uskotaan symboloivan kertomusta pääsiäissunnuntaista, jolloin naiset menivät Jeesuksen haudalle ja löysivät sen tyhjänä. Munasta tuli alkukristityille elämän symboli ja tyhjästä kuoresta Jeesuksen tyhjän haudan symboli.

Elämän alun tai ylösnousemuksen etsiminen ja löytäminen on osa pääsiäisen perinteitä ja siten sillä on yhteys pääsiäismunaan.

Elämän alkuun.

Ihmiset ovat uskoneet tuhansien vuosien ajan, että jänis on pyhä eläin, koska se voi hedelmöittyä kahdesti samaan aikaan ja synnyttää uskomattoman määrän söpöjä poikasia.

Alun perin vietämme pääsiäistä, koska on kevät, eläimet saavat poikasia, kasvit itävät ja kasvavat ja aurinko alkaa lämmittää pitkän, kylmän talven jälkeen. Luonnosta löytyy taas ruokaa - tai ainakin ennen löytyi köyhille. Kaikki on taas herännyt henkiin.

Eläimet munivat luonnossa keväisin runsaasti, ja uuden elämän symbolina muna symboloi myös Jeesuksen ylösnousemusta kristinuskossa, vaikka hänet oli teloitettu. Tyhjien munankuorten voidaan siten katsoa kuvastavan Jeesuksen tyhjää hautaa. Kun koristelemme munankuoret värikkäästi, yhdistyy perinteeseen ylösnousemuksesta iloitseminen.

Ihmiset ovat aina etsineet munia keväällä syötäväksi, ja olemme uhranneet jumalille herkullisia munia aikojen aluista lähtien, sillä oletettavasti jumalienkin täytyi rakastaa munia.

Sekoita kaikki nämä historialliset faktat ja keksityt tarinat useilta mantereilta tuhansien vuosien ajalta ja - tadaaaa – saat selityksen sille, miksi pääsiäispupu tuo meille pääsiäisenä herkullisia pääsiäismunia ja miksi koristelemme niitä.