Stem tulee sanoista Science, Technology, Engineering & Mathematics
"Istukaa alas, ottakaa tehtäväkirja esiin ja kääntäkää sivulle 14: "Suorakulmainen kolmio".
Lasten tulee oppia laskemaan, kirjoittamaan, lukemaan, mittaamaan ja ajattelemaan loogisesti. Koulussa on sellaisia aineita kuin biologia, matematiikka ja maantiede. Näin on ollut vuosikausia, ja näin me näemme lasten perinteisen opetuksen.
Uudet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että perinteinen luentotyyppinen opetus ei ole paras mahdollinen tapa oppia. Se on liian passiivista. Tarvitaan muitakin näkökulmia, jos lasten todella halutaan oppivan.
STEM on konkreettiseen ongelmanratkaisuun ja uteliaisuuteen perustuva lähestymistapa tieteen oppimiseen.
Lähestymistapa eroaa muista tavoista käsitellä tiedettä siinä, että Stem-oppimisessa tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan väliset rajat hämärtyvät ja sulautuvat yhteen, ja teoreettisen oppimisen sijasta sovelletaan käytännönläheistä/tutkivaa lähestymistapaa. Se on tekemällä oppimista.
Kuten Aristoteles sanoi: " Asiat, jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemällä niitä".
Hieman taustatietoa STEM-metodista
Tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan oppiminen tapahtuu perinteisesti kuivalla ja teoreettisella tavalla, ja tämä on Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman mukaan johtanut räikeään osaamistaidon puutteeseen näillä sivilisaation kehitykselle tärkeillä osa-alueilla.
Vuonna 2009 Obama käynnisti "Educate to innovate" -kampanjan, jonka tavoitteensa oli lisätä väestön taitoja STEM-tyyppisessä oppimisessa.
Tarve kouluttaa yhä enemmän ihmisiä STEM-alalle on globaali. Monissa maissa ympäri maailman varataankin yhä enemmän resursseja STEM-oppimistyylin levittämiseen ja yhä useamman lapsen ja nuoren motivoimiseen sen pariin urapolullaan.
Voi sanoa, että STEM ja siihen pohjautuva opetusmetodi leviää parhaillaan menestyksekkäästi ympäri maailmaa.
Siksi STEM-lelut ja muut STEM-oppimista tukevat työvälineet ovat luonnollisesti myös Leluakatemian valikoimassa – STEM on onneksi tullut jäädäkseen.
STEM-leikkiä ja oppimista lapsille
Tanskalainen kehityspsykologian professori Dion Sommer kannattaa sitä, että lapsi saisi oppia uutta leikkimällä.
Hänen tutkimuksensa osoittaa kansainvälisten tutkimustulosten mukaisesti, että juuri leikin vapaa ja tutkiva lähestymistapa ympärillämme olevaan maailmaan on paljon tehokkaampi oppimisvälineenä kuin ulkoa oppiminen, laskelmat ja teoreettiset kuvaukset.
Myös koko Leluakatemian tuotevalikoiman ja olemassaolon lähtökohta on juuri se, että tehokkain tapa oppia on leikin kautta, lapsesi ehdoilla ja sillä luonnollisella tavalla, jolla me ihmiset tarkastelemme ympärillämme olevaa maailmaa.
Me Leluakatemiassa olemme erityisen ihastuneet STEM-metodin poikkitieteelliseen lähestymistapaan.
Koska miksi pitäisi valita biologian ja fysiikan väliltä, vaikka todellisuudessa ympäröivää maailmaa ei voi jaotella niin jyrkästi eri tieteenaloihin?
Uteliaat lapset leikkivät ja oppivat STEM-lähestymistavan parhaiten
Oppiminen on aivoille luonnollista.
Me ihmiset opimme heti syntymästämme lähtien, ja teemme niin edelleen koko elämämme ajan – vaikkakin hitaammin. Motivaatio on osoittautunut oppimisen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi – halu oppia. Ja motivaatio on kaikista vahvin silloin, kun se tulee sisältä. Silloin, kun on järkevää oppia jotain, koska se on hyödyllistä ja konkreettista nyt ja tässä.
Lapset oppivat parhaiten, kun heidän annetaan olla itse oppimisprosessin keskipisteessä – kun heidän oma kokemuksensa on tärkein.
STEM rikkoo akateemisia rajoja ja motivoi lapsia
STEM on tapa nähdä oppiminen ilmiönä, joka yhdistää useita eri tieteitä ja näkee perinteisten ja jyrkkien teoreettisten rajojen yli. Siinä työskennellään eri tieteenalojen kanssa johdonmukaisemmin.
Se, että eri tieteenalat, kuten arkkitehtuuri, astrofysiikka ja kemia ovat eri oppiaineita, on itse keksimämme ajatustapa - lasten lähestymistapa on paljon spontaanimpi. He eivät ajattele, onko käsillä olevalla kokeilulla myös tekemistä biologian, kemian tai kenties tähtitieteen kanssa.
Lapset eivät jumiudu suunnittelemaan, mistä lehdestä tai tietokannasta he löytävät asiaankuuluvaa kirjallisuutta.
He saavat hyvän idean konkreettisen ongelman ratkaisemiseksi, ja sitten he vain tartuttavat toimeen aiheesta kiehtoutuneina ja motivaationsa ajamana.
Ratkaisu, joka usein on juuri sekoitus eri tieteenaloja, on myös STEM-oppimisen perusta.
Tieteen ei tarvitse olla tylsää - pyydystäkää hyönteinen, puhukaa luonnonilmiöistä, mitatkaa asioita ja rakentakaa itse kaikkea hauskaa vaikka Magna-Tiles-laatoista, tai suunnitelkaa ja piirtäkää oma rakennelmanne.
Oppimisen tulee olla hauskaa.
Lasten täytyy kokea asioita, jotta he oppivat. Jos esimerkiksi lähdet kävelylle lapsesi kanssa, ota hyönteislasi tai hämähäkkisieppari mukaasi ja katsokaa hyönteisiä yhdessä. Täältä löydät paljon upeita välineitä kiehtovaan hyönteismaailmaan tutustumiseen.
Kysy "Mitä tapahtuu, kun hämähäkki kutoo seitin" sen sijaan, että "Miksi hämähäkki kutoo seitin” - aloita fyysisestä ja käytännön maailmasta, jonka lapsi voi aistia ympärillään.
Esimerkkinä voisi olla, kun lapsesi tajuaa, että Pythagoraalla todella oli hyvä pointti niiden kolmioiden suhteen, koska se ratkaisee ongelman tornin rakentamisessa omatekemäänsä taloon, jonka hän rakensi hurjan hienolla Arckit-sarjalla, joita on saatavilla useissa eri koissa monen ikäisille lapsille.
Kun lapsesi rakentaa, ovat pelissä sekä matematiikan, arkkitehtuurin että fysiikan ilmiöt.
Samasta asiasta on kyse, kun lapsesi löytää ulkona fantastisen ja täysin säännöllisen kuvion etanankuoresta. Mikä kuvio tuo kierre on? Missä muualla sitä esiintyy? Miksi etanan kotilo on sen muotoinen?
STEM - aktiivista oppimista pienille lapsille
Ihmisen aivot oppivat eniten kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tänä aikana aivojen hermosolujen väliset yhteydet kehittyvät nopeimmin, niitä syntyy jopa 700-1000 sekunnissa. Jo kolmen ensimmäisen elinvuoden jälkeen intuitiivinen oppiminen hidastuu. Voit lukea siitä lisää täältä.
Siksi on tärkeää, että jopa hyvin pienet lapset saavat tutkia maailmaa ja käyttää luontaista uteliaisuuttaan. Voit luoda tähän mahdollisuuden luomalla oikeanlaisen ympäristön lapselle. Katso Leluakatemian STEM-lelut ja muut STEM-oppimista tukevat välineet.
Spørg ”Hvad sker der, når edderkoppen spinder et net” i stedet for ”Hvorfor spindes edderkoppens net” – tag udgangspunkt i den fysiske og praktiske verden, som barnet kan sanse.
STEM Pohjoismaissa
Esimerkiksi Suomessa LUMA-organisaatio kehittää STEM-opetuksen tutkimusta, edistää eri tieteenalojen keskinäistä yhteistyötä, että kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, teknologian ja luonnontieteiden pariin, sekä tukee valtakunnallisesti opettajien koulutusta aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Suomessa Luma-keskuksen tekemä tutkimus- ja kehitystyö on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2020–2024 asettama valtakunnallinen tehtävä.
STEM-ilmiö kukoistaa myös Leluakatemian kotipaikassa Tanskassa, jossa mm. Kööpenhaminan Eksperimentarium-tiedekeskus ja Tanskan yleisradion- lapsille ja nuorille suunnattu sisältö ovat esimerkkejä siitä, kuinka luonnontieteet tuodaan lasten ulottuville erityisellä viestintätavalla, joka perustuu johonkin todelliseen ja kokemukselliseen, passiivisen ja teoreettisen oppimisen sijaan. Lapset ovat aktiivisesti mukana ongelmien ratkaisemisessa, ilman teoreettista perustaa ja eri tieteenalojen välillä liikkuen.
Toinen ja tervetullut merkki siitä, että STEM-idea on löytänyt jalansijaa Pohjoismaissa, myös Suomessa, on niin sanottujen makerspaces-tilojen leviäminen yleisissä kirjastoissa. Makerspace on fyysinen tila, jossa on tietokoneita, 3D-tulostimia, lasertulostimia ja muita teknisiä laitteita, jossa IT-luovuudella on mahdollisuus kukoistaa käyttäjistä riippuen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tiivistyy rakentamiseen, suunnitteluun, keksimiseen ja leikkimiseen. Robotteja, tietokonepelejä, sovelluksia, 3D-tulostettuja barbinkenkiä – mitä tahansa. Esimerkiksi Helsingin Oodi-kirjastossa on monia hienoja mahdollisuuksia niin lasten kuin aikuistenkin leikkiin ja luovuuteen.
Käyttäjälähtöinen innovaatio, verkostoituminen ja luovuus ovat Maker-kulttuurissa etusijalla, ja sosiaalinen media on tärkeässä roolissa kokemusten vaihdossa. Itsetekemisen kulttuurissa rajat hämärtyvät korkean ja matalan sosiaalisen aseman, koulutustason, ammattien ja kulttuuritaustojen välillä – kaikki ovat tervetulleita, kaikki voivat oppia toisiltaan. Kyse on käytäntöön pohjaavista ratkaisuista, tässä ja nyt.
Kaikki tieteet ovat pelissä, kun idea on toteutettava. Se on STEMiä parhaimmillaan, kun sekä lapset että aikuiset osallistuvat tasapuolisesti luovuuden nimissä – ja me Leluakatemiassa juhlimme tätä!
Lasten pitää oppia oppimaan
Maailmankuulu professori ja kirjailija Lillian Katz väittää mm. tässä raportissa, että laskeminen ja kirjoittaminen eivät sinänsä ole oppimistavoitteita, vaikka niitä usein mitataan kokein. Ne ovat työkaluja ympärillämme olevien konkreettisten ilmiöiden analysointiin ja ymmärtämiseen – samoin kuin halu ymmärtää, johon kaikki oppiminen perustuu.
Lasten on ensisijaisesti opittava oppimaan, ja sinä vanhempana teet tämän parhaiten antamalla lasten kokea erilaisia tilanteita ja konteksteja, joissa työkalut, kuten yhtälöt ja kirjaimet, ovat tärkeitä konkreettisen ymmärtämisen kannalta. STEM on liitto eri tieteiden, asiayhteyksien, lasten ja aikuisten, oppimisen ja luovuuden välillä.
