Antavatko fidget-lelut mielenrauhaa, vai ovatko ne vain villitystä?
Onko totta vai tarua, että puristeltavilla leluilla, Pop It -leluilla, Tangle-keskittymisleluilla ja Fidget spinner -sormihyrrällä leikkiminen parantaa keskittymiskykyä?
Kuuleman perusteella voisi kuvitella, että kaikki näpräävät tänä päivänä käsissään jotain keskittyäkseen paremmin. Fidget-leluista ja muista vempaimista on tullut täysin luonnollinen lisä monien lasten koulureppuihin ja kokoushuoneiden pöydille. Olemme hurahtaneet fidget-leluihin, ja niiden myynti kasvaa maailmanlaajuisesti joka kerta, kun Tik Tokissa hehkutetaan uutta lelua.
Leluakatemiassa fidget-lelut ovat myös haetuin tuotetermi, ja koko valikoiman näet täältä.
Mutta toimivatko ne oikeasti? Pitääkö paikkansa, kun me ja muut lelukaupat väitämme, että fidget-lelut rauhoittavat ja parantavat lapsesi keskittymiskykyä? Valitettavasti vastaus ei ole niin yksinkertainen.
Kuten monessa muussakin asiassa, me kaikki olemme erilaisia. Lyhyesti sanottuna, on olemassa selviä todisteita siitä, että fidget-leluilla leikkiminen stimuloi aivoja ja tuottaa aistikokemuksia. Eri asia on, hyötyykö lapsesi siitä vai ei. Toiset lapset nauttivat fidget-lelujen tuottamien aistiärsykkeiden vastaanottamisesta, kun taas toiset todennäköisesti ylistimuloituvat niistä. Ja jotkut lapset, jotka muuten kuormittuvat nopeasti muista aistiärsykkeistä, saattavat kokea, että vaikeusasteeltaan juuri heille sopiva fidget-lelu auttaa sulkemaan muita ärsykkeitä pois.
Toivomme, että jatkat lukemista ja opit lisää lapsesi ominaisuuksista, jonka avulla voit arvioida, voisiko juuri hän hyötyä fidget-leluista.
Tästä blogitekstistä saat selkeitä vastauksia siihen, voivatko fidget-lelut auttaa lastasi keskittymään, miten ja miksi.
Fidget-lelut ovat ravintoa aivoille - mutta eivät kaikille
Fidget spinneristä tuli hurjan suosittu ja se sai nopeasti maineen vain typeränä muotivillityksenä. Mutta oliko se todella vain ärsyttävä ja mukaansatempaava trendi, vai voiko fidget-leluista olla myös hyötyä?
Toimintaterapian näkökulmasta fidget-lelut ovat ravintoa aivoille, kuten liikekin. Aiheesta on selvää tutkimustulosta: Vastaanottamamme aistimukset pitävät aivot käynnissä, ravitsevat niitä ja pitävät ne kylläisinä. Vähän kuin ruisleipä ja omenat ovat polttoainetta, jotka pitävät kehomme liikkeessä, ovat aistikokemukset aivojemme polttoainetta.
Aistikokemusten puute saa aivot nälkäisiksi, ja siksi ne pyrkivät löytämään ärsykkeitä saadakseen tarpeeksi ravintoa, eli tullakseen kylläisiksi. Motorinen levottomuus on vähän kuin työntäisi päänsä jääkaappiin 8 kertaa puolen tunnin aikana tarkistaakseen, joko siellä NYT on jotain herkullista syötävää.
Fidget-lelut voivat tyydyttää pienen nopean nälän, jotta aivot ovat aina kylläiset ja toimintavalmiit. Joidenkin kohdalla. Toisille siitä tulee nopeasti häiritsevä tekijä.
Pitää arvioida yksittäistä lasta ja tilannetta, jossa haluaa lisätä lapsen keskittymiskykyä, jotta voi sanoa jotain siitä, onko Pop It - tai Tangle-lelu hyvä idea.
Lapsellasi on yksilöllinen "aistiprofiili", ja kun opit lisää siitä, voit paremmin vastata lapsesi tarpeeseen tehdä käsillään jotain. Lue lisää aistiprofiileista.
Fidget-lelut eivät yksistään toimi terapeuttisina leluina
Joillakin lapsilla on erityistarve sensorimotoriselle stimulaatiolle rauhoittuakseen ja tunteakseen olonsa turvalliseksi.
Fidget-lelut eivät kuitenkaan korvaa terapiaa tai muuta ammattiapua. Jos lapsellasi on esimerkiksi päivittäisiä raivokohtauksia, haasteita opetustilanteissa tai vaikeuksia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, hakeudu ammattilaisen luo. Fidget-lelut, kuten purukorut tai Tangle-lelut, voivat silti auttaa, mutta ne eivät yksistään ratkaise ongelmaa tai korvaa terapiaa.
Lapsen päivittäisen tyytymättömyyden tai suurempien haasteiden kohdalla tarvitaan erityistä ammatillista tukea, johon saat apua lääkärin, terveydenhoitajan, päiväkodin tai koulun kautta.
Valitse fidget-lelu lapsesi aistiprofiilin perusteella
Meillä jokaisella on oma aistiprofiili, joka kertoo paljon siitä, missä määrin ja mitä aistikokemuksia aivomme haluavat vastaanottaa päivän aikana.
AAivan kuten meillä kaikilla on erilainen vartalon malli, on meillä myös erilaiset aivot. Ei sillä, että minun aivoni olisivat neliskanttiset ja sinun pyöreät, mutta ne ovat erilaisia siinä mielessä, että niiden tarpeet ovat erilaisia, ja siksi me myös käyttäydymme eri tavalla. Miten sitten saat selville lapsesi aistiprofiilin?
Winnie Dunn, toimintaterapian professori Missourin yliopistosta, on koonnut helposti ymmärrettävän mallin käsitteestään "Sensorinen profiili". Monet toimintaterapeutit käyttävät tätä sensorisen prosessoinnin arviointimenetelmää työssään, ja se voi myös auttaa saamaan tietoa lapsesi aivojen ominaislaadusta selkeällä tavalla.
Tässä blogikirjoituksessa käytämme käsitettä yksinkertaistettuna, kun puhumme fidget-leluista ja niiden vaikutuksesta.
Löydätkö lapsesi näiden aistiprofiilien joukosta?
| Sensoriset taipumukset | Passiivinen itsesäätely | Aktiivinen itsesäätely |
| Korkea ärsykekynnys |
Sivustakatsoja Innostuu tai kiihtyy harvemmin. Ei etsi itse ärsykkeitä. Usein hyvin verkkainen. Vähäinen aistiherkkyys |
Aistikokemusten hakija Utelias ja aktiivinen. Etsii itse virikkeitä. Vähäinen aistiherkkyys, mutta tasapainottaa sitä hakeutumalla vuorovaikutukseen toimintaympäristönsä kanssa. |
| Matala ärsykekynnys |
Herkkä Kiinnittää huomiota ympäristöönsä. Keskittyy yksityiskohtiin. Ylikuormittuu helposti. Korkea aistiherkkyys ja altis vaikutteille. |
Syrjäänvetäytyjä Välttelee epämiellyttäviä aistikokemuksia. Ennustettavuuden ja hallinnan tarve. Muutokset tuottavat vaikeuksia. Korkea aistiherkkyys. |
(Arousal = tarkkaavaisuus, aivojen ”valmiustila”)
Kaikki nämä neljä sensorista profiilia ovat ”yhtä hyviä”, ja toisaalta niihin liittyvät ominaisuudet voivat myös olla rajoittavia tekijöitä riippuen lapsesta ja hänen arkipäivästään.
Esitellyt profiilit kertovat ensisijaisesti, käsittelevätkö aivot aistikokemuksia nopeasti ja haluavatko ne niitä lisää pitääkseen itsensä käynnissä, vai käyttävätkö ne enemmän energiaa päivän ärsykkeiden käsittelyyn ja siten väsyvät nopeammin.
Voisi sanoa, että niille lapsille, joilla on korkea ärsykekynnys, aistikokemukset tarjoavat heidän aivojensa jatkuvasti tarvitsemaa pientä purtavaa. Näillä lapsilla on kenties myös hyvä ja nopea aineenvaihdunta, joten he ovat jatkuvasti hieman nälkäisiä. Ne, joilla on matalampi ärsykekynnys, tulevat sitä vastoin kylläisemmiksi aistikokemuksista, ja kylläisyyden tunne kestää pitkään, joten aistikokemukset ovat heidän aivoilleen kuin ruisleipää.
Riippuu siis lapsesi sensorisesta profiilista, millaisena "ruokana" tai syötteenä aivoille hän kokee esimerkiksi Pop It -lelun tuottaman aistikokemuksen. Siksi fidget-lelut toimivat yleisesti eri tavalla eri ihmisten kohdalla.
"Sivustakatsoja" saattaa pystyä keskittymään paremmin fidget-lelun avulla
Sivustakatsojalla on korkea ärsykekynnys ja hän ylikuormittuu harvoin. Samaan aikaan Sivustakatsoja ei ole kuitenkaan itse kovin hyvä etsimään ärsykkeitä, eikä aina huomaa niitä. Fidget-lelut voivat siten auttaa herättelemään aivoja hieman. Kun aivot joutuvat aktiivisesti sulattelemaan "ruokaa" = aistikokemuksia, niiden täytyy siis havahtua ja pysyä valppaimpina.
”Aistikokemusten hakija” hyötyy fidget-lelusta
Fidget-lelun avulla Aistikokemusten hakijan on todennäköisesti helpompi pysyä paikallaan, kun tilanne sitä vaatii.
VKun käsillä on tekemistä, aivot saavat nopeita aistikokemuksia sormien tunto- että lihas-nivel-aistien kautta. Tämän lapsen kohdalla fidget-lelu voi hillitä pyrkimystä tyydyttää hänen aivojensa sanelemia tarpeita kuten tuolilla keikkumista, vierustoverin ärsyttämistä, kuulakärkikynien naksuttelua tai ympäriinsä juoksemista ja muiden häiritsemistä.
"Herkkä" ja "Syrjäänvetäytyjä" voivat myös hyötyä fidget-lelusta
Nämä kaksi sensorista profiilia saavat nopeasti tarpeekseen aistikokemuksista. Sen perusteella voisi päätellä, että fidget-lelut eivät hyödyttäisi näitä lapsia, mutta se on vain osittain totta.
Fidget-lelu voi nimittäin tarjota hallittua ärsykettä, ja jos niiden vaikeusaste on lapselle riittävä, ohjaa hän huomionsa käsillä olevaan vempaimeen, ja sulkee siten pois osan muista häiritsevistä elementeistä.
Näihin kahteen sensoriseen profiiliin kuuluvien lasten kohdalla fidget-lelu voi siis auttaa lasta pysymään keskittyneenä, jos vaikeustaso on oikea. Kokeilkaa rohkeasti!
Ja sitten on vielä yksi tyyppi lisää: "Haluaja"
Oho. Tätä tyyppiä ei löytynyt kaaviosta.
"Haluaja" ei saa tarpeekseen aistikokemuksista, vaan haluaa vain lisää, lisää ja lisää.
Oletko vanhempi kyltymättömälle lapselle, joka paahtaa jatkuvasti sata lasissa ja koskee kaikkeen, hyppii, huutaa ja pörrää ympäriinsä? Silloin kannattaa välttää nopeille aistikokemuksille altistumista, ja löytää sen sijaan hieman pidempään kylläisempänä pitäviä virikkeitä.
Tämän lapsen kohdalla apuna voisi olla raskaampi liikunta ja tauot, joiden aikana olisi jotain hitaampia, raskaimpia liikkeitä ja suurempaa fyysistä painetta vaativaa tekemistä. Fidget-lelut, joissa on hyvä vastus ja jotka tarjoavat paljon lihas-niveltyötä, voivat olla avuksi Haluajalle. MadMattr-leikkihiekka on hyvä vaihtoehto, samoin kuin stressipallot ja tämä käsitreeni.
On tietenkin tärkeää, että valitun fidget-lelutyypin käyttö ei häiritse muita paikalla olevia. Joidenkin lasten kohdalla on hyvä pitää 5 minuutin leikkitauko säännöllisin väliajoin, jolloin voitte peuhata, taiteilla tasapainopallolla, leikkiä "seinän kaatamista", ja tehdä jotain muuta rauhallisin liikkein, jossa käytetään kehon voimaa ja lihas-nivel-aisti pääsee töihin.
Näin aivojen stimulaatiotarve täytetään joksikin aikaa, ja keskittymistä on mahdollisesti helpompi pitää yllä, kunnes tarve ilmaantuu uudelleen.
Onko sensorinen profiili vain hieno sana temperamentille?
Niinkin voisi sanoa. On monia eri tapoja jakaa ihmiset luokkiin, ja ne ovat kaikki epätäydellisiä: kukaan ei sovi täydellisesti yhteen profiiliin - ja sitä paitsi kehitymme jatkuvasti läpi elämän.
Älä siis juutu miettimään, onko lapsesi enemmän sitä tai tätä profiilia – käytä sitä profiilia mallina, joka auttaa parhaiten ymmärtämään, mihin fidget-leluja voidaan käyttää. Sensorisen profiilin mallit ovat työkaluja, eivät lokeroita.
Pitäisikö kaikilla lapsilla olla fidget-lelu?
Jos lapsesi näyttää rauhoittuvan, kun hänellä on jotain käsissään, niin fidget-lelulla on silloin todennäköisesti suotuisa vaikutus. Jos taas tangle-lelu tai muu vekotin ei vaikuta lapsesi käyttäytymiseen positiivisesti, tai jopa pahentaa mahdollista ongelmaa, ei se todennäköisesti sovi hyvin yhteen lapsesi aistiprofiilin kanssa.
Jotkut lapset viihtyvät parhaiten ylösalaisin päällään sohvalla, kun katselette televisiosta leffaa. Kannattaa ottaa se vihjeenä siitä, että lapsen on kenties vaikea keskittyä ja pitää kehonsa rauhallisena. Ole utelias, avoin ja näe lapsesi käyttäytyminen aina yrityksenä tyydyttää aivojen ja kehon tarpeita – ei olla tahallaan hankala.
Vain sinä voit päättää, sopivatko fidget-lelut lapsellesi parhaiten tavallisena leluna, vai keskittymiskyvyn lisäämisen apuvälineenä.
Ehkä voit myös itse hyötyä leikkihiekan puristelusta tiukassa paikassa sen sijaan, että naksuttelet esimerkiksi kuulakärkikyniä tai pureskelet kynsiäsi?
